Pilvipalvelut

Pilvipalvelut

Pilvipalveluilla eli pilvellä tarkoitetaan digitaalisen sisällön säilömistä, suorittamista tai kehittämistä ulkoisessa käyttöympäristössä, kuten yritysten tarjoamilla palvelimilla ja tietokannoilla. Pilvipalvelut jaetaan kolmeen eri pääluokkiin: SaaS, IaaS ja PaaS. Teknologian ja tallennustilan kehittyessä useammat pilvipalvelun tarjoavat käyttäjilleen yhä useampia hallittavia käyttöympäristöjä edullisemmin hinnoin valmistuksen ja ylläpidon tullessa halvemmaksi.

Palveluluokat

(Software as a Service, Infrastructure as a Service ja Platform as a Service)

SaaS	IaaS	PaaS
SaaS käyttöympäristö perustuu yleensä lisenssipohjaiselle web-sovellukselle tai aplikaatiolle, josta käyttäjä/yhteisö maksaa käytön laajuuden mukaan. Esimerkkejä voivat olla Microsoftin tarjoama Office 365 ohjelmisto tarpeidesi mukaan.	Täysin tai suurilta osin käyttäjän hallinnassa oleva IaaS perustuu palveluntarjoajan luomaan infrastruktuuriin, jota kokenut käyttäjä voi muokata, toteuttaa ja ylläpitää. Tunnettuja IaaS palveluita tarjoaa Microsoft Windows Azure, joka kattaa suuren määrän eri maksusuunnitelmia ja palveluita.	Hyvin paljon samaistuu IaaS palveluun, mutta palveluun kuuluu palveluntarjoajan kehittämä low-level infrastruktuuri tai tietokanta, jolloin ei käyttäjän tarvitse huolehtia käyttöympäristönsä täysimittaisesta ylläpidosta ja hallinnasta. Palvelut esimerkiksi Google App Engine.

Palveluita kuluttajille

Markkinoiden laajentuessa yhä enemmän palveluita tulee kuluttajien käyttöön ja yhä enemmän näitä hyödynnetään ja integroidaan nykypäivän aplikaatioihin ja tarpeisiin. Esimerkiksi erityisen laajasti tunnettu Dropbox-palvelu tarjoaa käyttäjilleen tallennustilaltaan rajoitetun (2GB) verran pilvipalvelutuotteestaan. Tehokas markkinointitapa tuo kuluttajille esille uuden teknologian mahdollisuudet ja lisää palvelun houkuttavuutta. Yhä enemmän ihmisistä valitsee pilvitallennustilan tiedoston fyysiselle tallennustilalle tallentamisen sijaan. Syynä on varmuus materiaalin säilytyksestä, jakamisesta ja palvelun monimuotoisuus, jotka tekevät palvelusta halutun.

Tutkimus ja korkean suorituskyvyn tietotekniikka

(Research & High Performance Computing)

Julian Herzog, CC BY 4.0, via Wikimedia Commons

Tutkimustieteen edetessä laskentateho tulee tarpeeseen vastauksen löytämisessä esimerkiksi lääketieteessä, jossa korkean laskentatehon tietokoneeseen syötetään jo tiedettyjä lääkeaineita, yhdisteitä ja molekyylejä ja tietokone antaa mahdollisesti toimivan koosteen miljoonien simulointikertojen jälkeen. Myös laajamittaiset simuloinnit ja laskelmat tehdään mittavissa datakeskuksissa, jossa energiankulutus ja kokonaiskustannukset/investoinnit pyritään optimoimaan, tehden palvelun vuokrauksesta helppoa ja taloudellisesti kannattavaa.

Deep Learning

Termi Deep Learning (syväoppiminen) on viime vuosikymmenen aikana ottanut useita merkittäviä harppauksia ja osoittautunut tehokkaaksi oppimismenetelmäksi tekoälylle. Suuret yhtiöt kuten Amazon, AMD, Facebook, Google, Nvidia ja Apple hyödyntävät koneoppimista jo tehokkaasti suurella määrällä dataa. Suurimpia harppauksia ovat tehneet Nvidia ja Google, joilla datan lisäksi monia innovaatioita sekä kuluttajille että tutkijoille. Useammat koodit ovat avoimesta lähdekoodista ja täten täysin käytettävissä tutkimuskäyttöön. Yhtiöt tekevät yhteistyötä monissa koneoppimiseen liittyvissä pulmissa. Viimeisen vuoden aikana kiivasta kilpailua ollaan käyty pilvessä sijaitsevilla neuroverkoilla sekä kehittäjäpuolella että laitteistopuolella.

vscode-icons, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Nvidian viimeisimmät laitteistomallit tukevat Googlen TensorFlow Deep Learning alustaa. Tunnetuin ja helpoin koneopin saavutus on tämän käsinkirjoituksen tulkkaus. Laitteisto osaa lukea monilla käsialoilla kirjoitettua tekstiä vaivatta.

Josef Steppan, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Oppinut tekoäly pakkaa jopa miljoonia eri variaatioita yhdestä symbolista tai kirjaimesta. Mitä laajempi käyttökelpoinen aineisto, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tekoäly hahmottaa kirjatun symbolin.